Mitä kaikkea voi olla yläraajan puutumisen, kivun ja säryn takana OSAII

Jännitysniska, tension neck

Pitkä fyysinen ja psyykkinen ylikuormitus aiheuttaa lihasten väsymistä tai pieniä vaurioita. Levossa tilanne ei palaudu. Syynä voi olla aivojen syvien osien toimintahäiriö, kaularangan vammojen jälkitila, purentaelimen toimintahäiriö tai migreeni. Koska jännityspäänsärky voi osaltaan johtua työhön liittyvistä seikoista, työasennon muuttamisella tai muilla ergonomisilla ratkaisuilla sitä on usein mahdollista vähentää. Jos et itse pysty selvittämään työpisteesi ongelmia, ota yhteyttä työfysioterapeuttiin tai artikkelin kirjoittajaan. Myös henkisiin seikkoihin, kuten työpaineeseen ja muuhun stressiin, on syytä kiinnittää huomiota.

Oireina ovat kipu, niskan jäykkyys, pään oudot tuntemukset, huimaus, kasvojen ja yläraajojen puutuminen, tuskaisuus, ahdistus, pantamainen päänsärky.

Hoitokeinoina ovat lääkehoito ja ei-lääkkeelliset hoidot. Kroonisen jännityspäänsäryn hoito päivittäisillä särkylääkkeillä ei kannata, sillä lääkkeet aiheuttavat usein haittavaikutuksia. Lisäksi ne paradoksaalisesti aiheuttavat ns. särkylääkepäänsärkyä, jos niitä käytetään vähintään kolmena päivänä viikossa kolmen kuukauden ajan.

Ei-lääkinnälliset hoidot kuten niskan ja hartioiden seudun fysioterapia (manuaaliset käsittelyt pehmytkudoksiin ja nivelrakenteisiin, ultraääni) sekä akupunktio taittavat pahimman oireilun. Jos oireilu jatkuu, kannattaa tarkistaa hammaslääkärillä purenta-asiat ja silmälääkärillä mahdolliset taittoviat. Virhepurennat ja taittoviat voivat joskus myötävaikuttaa päänsäryn syntyyn ja pitkittymiseen.

Ei-lääkkeellisen hoidon kulmakivi on pahimman vaiheen mentyä ohi hoidoilla, säännöllinen, mielellään kohtuullisesti rasittava liikunta yhdistettynä lihasjännitystä vähentäviin lajeihin. Tavoitteena on rentouttaa niska-hartiaseudun lihaksia. Tämä taas parantaa niiden verenkiertoa ja hapetusta ja vaikuttavat myös yleiseen henkiseen jaksavuuteen ja mielialaan. Fyysisen kunnon parantaminen liikunnalla ehkäisee päänsärkyjä. Jos mahdollista käy kävelemässä ennen töihin lähtöä tai viimeistään työpäivän jälkeen.

Liikuntalajin valinta on kuitenkin vapaa, oma suosikkilaji tai -lajit olisi hyvä löytää, jolloin niitä tulisi harrastettua säännöllisesti. Fysioterapian hyöty on lyhytaikaista, säännöllisen liikunnan hyöty kestää pitkään. Tämäkin on elämäntapa-asia.