Mitä kaikkea voi olla yläraajan puutumisen, kivun ja säryn takana

Jos sinulla on oireita kädessä et varmasti heti tule ajatelleeksi, että kivun aiheuttaja voi olla kaukana kokemastasi kipukohdasta. Kivun tutkiminen on aina vaikeaa. Lääkärikin selvittää taustoja ja tekee kliinisen tutkimuksen. Tarvittaessa niitä täydennetään kone- ja laboratoriotutkimuksilla. Osa oireista taustoittaa vakavaa sairautta ja siksi ne ovat hyvin harvinaisia. Fysioterapeutti tekee alkuhaastattelun ja testejä päästäkseen selville, mikä aiheuttaa asiakkaan oireet. Löydökset yhdistetään aiempaan tietoon esim. lääkärin tekemään diagnoosiin ja kuvantamistuloksiin. Näiden perusteella valitaan, miten hoidetaan.

Muskuloskeletaaliset (lihaksiin, jänteisiin ja luihin liittyvät), neurologiset (hermosto), vaskulaariset (verenkierto), nivelperäiset syyt tai heijastekipu sisäelimestä voivat yhdessä tai erikseen aiheuttaa sairauksia, tuntemuksia ja oireita yläraajassa.

Tulevissa postauksissa läpikäyn tarkemmin, mitä em. pääryhmät pitävät sisällään.

Aloitetaan muskuloskeletaalisista ja nivelperäisistä syistä ja tutustutaan tarkemmin tyypillisimpiin diagnooseihin, niiden oireisiin ja hoitoon.

OSA I

Niskahartiaseudun pehmytkudosperäiset oireyhtymät

Niskahartiaseudun ongelmat ovat yhtä yleisiä kuin alaselkäkivut. Ne voidaan jakaa pehmytkudos peräisiin ja degeneratiivisiin eli iän mukana tuleviin rappeumasairauksiin. Kaularangan röntgenkuvissa esiintyvien rappeumamuutosten ja asiakkaan kokemien oireiden välillä on huono yhteys. Sama pätee myös alaselän kuvannoksiin. Päivän trendinä on välttää turhia kuvannoksia. Mutta itseäni ainakin omakohtaisesti kiinnostaisi tietää asioiden laita pintaa syvemmältä, monesti myös asiakkaitani. Koska työterveyshuolto ja terveysasemien vastaanotot ovat ruuhkautuneet ja erikoislääkärille ei saa lähetettä, joka kirjoittaisi lähetteen MRI-kuvaan, moni rahoittaa tutkimuksen itse.

Suuren liikerasituksen takia kaularangan rappeumamuutokset ovat yleisiä, lisääntyen iän myötä. Raskas fyysinen työ, työn automatisoituminen ja traumat kuten kaatumiset tai liikenneonnettomuudet lisäävät edelleen riskiä aiheuttaa mekaanisia häiriötiloja ja ärsytysoireita. Monet yläraajan toimintaa määräävistä lihaksista saavat alkunsa kaula- ja rintarangan nikamista. Käsiä käytettäessä useat niskan lihakset aktivoituvat. Mikäli ranka tasolla on esim. aliliikkuvuutta eli hypomobiliteettia voi se olla alkusyy olkapää kivulle. Nikamien vähentynyt joustoliike ei kevennä olkanivelen rasitusta vaikkapa käden ojentuessa ottamaan ylähyllyltä kahvipurkkia.

Ongelmia voi esiintyä jo nuorilla. Jos opit jo nuorena väärään asentoon, sitä on vanhemmalla iällä vaikeampi korjata. Olisi hyvä kiinnittää huomiota ryhtiin, istuma-asentoon tai vaikkapa pään roikottamiseen kännykkää selatessa. Aikuisiän ongelmat alkavat kehittyä jo varhain, joten kannattaa korjata asentoa. Älä roikota päätä alhaalla, äläkä pyöristä selkääsi. Vaihda asentoa. Käytä kännykkää vain rajallinen aika.