OLKAPÄÄ- MEIDÄN LIIKKUVIN NIVEL

Olkapääkipu – syy ei aina ole pelkästään olkapäässä

Olkapääkipu on hyvin tavallinen vaiva. Se voi ilmaantua vähitellen ilman selvää vammaa tai alkaa esimerkiksi tavallista suuremman rasituksen, kuntosaliharjoittelun, remontoinnin, puutarhatöiden tai kaatumisen jälkeen.

Kipu voi tuntua itse olkapäässä, olkavarren ulkosivulla tai lapaluun ympärillä. Joskus oire häiritsee erityisesti käden nostamista, pukemista tai kyljellä nukkumista.

Olkapään alue on kuitenkin kokonaisuus, jossa olkanivel, lapaluu, rintaranka, niska ja niitä liikuttavat lihakset toimivat yhdessä. Siksi kipeää olkapäätä tutkittaessa ei aina riitä, että katsotaan vain sitä kohtaa, jossa kipu tuntuu.

Kiertäjäkalvosin on yksi tavallisimmista olkapääkivun aiheuttajista

Yksi yleisimmistä olkapään kiputiloista liittyy kiertäjäkalvosimeen eli rotator cuffiin.

Kiertäjäkalvosin muodostuu neljästä lihaksesta ja niiden jänteistä. Ne ympäröivät olkaniveltä ja auttavat pitämään olkaluun pään hallitusti nivelkuopassa samalla, kun kättä liikutetaan.

Kiertäjäkalvosimen jännevaivoista käytetään nykyään usein nimitystä kiertäjäkalvosimen tendinopatia. Jänteen rakenteessa voi olla kuormitukseen ja ikääntymiseen liittyviä muutoksia ilman, että jänne olisi varsinaisesti revennyt.

Tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi:

• kipu olkapään tai olkavarren ulkosivulla
• kipu, kun kättä nostetaan sivulle tai ylös
• hankaluus pukeutumisessa tai tavaroiden nostamisessa
• rasituksen jälkeinen särky
• yökipu ja vaikeus nukkua kipeän olkapään päällä.

Joillekin muodostuu niin sanottu kipukaari: käden nostaminen sattuu erityisesti tietyllä liikeradan alueella, mutta käsi saattaa nousta sen jälkeen jälleen helpommin.

Kipu ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että olkapäässä olisi vakava vaurio. Kuvantamistutkimuksissa näkyviä jännemuutoksia voidaan löytää myös ihmisiltä, joilla ei ole lainkaan olkapääkipua. Siksi löydöstä täytyy aina arvioida yhdessä oireiden ja kliinisen tutkimuksen kanssa.

Entä jos olkapääkipu tuleekin niskasta?

Olkapään kipu ei aina ole lähtöisin olkapäästä.

Kaularangan nivelet, lihakset ja hermorakenteet voivat aiheuttaa kipua, joka tuntuu hartiassa, lapaluun alueella, olkapäässä tai jopa käsivarressa.

Niskaperäistä osuutta voidaan epäillä esimerkiksi silloin, kun:

• kipuun liittyy selvästi niskan jäykkyyttä tai kipua
• pään tai niskan liikkeet muuttavat olkapään tai käden oiretta
• kipu säteilee olkapäästä alaspäin käsivarteen
• kädessä esiintyy puutumista tai pistelyä
• olkapään paikalliset testit eivät selitä oiretta riittävästi.

Joskus mukana voi olla sekä olkapään että niskan alueen kuormitusta samaan aikaan. Kyse ei siis aina ole joko–tai-tilanteesta.

Lapaluu on olkapään liikkeen tärkeä osa

Myös lapaluulla on tärkeä tehtävä käden liikkeissä.

Kun nostamme kättä, olkavarsi ei liiku yksin. Samanaikaisesti lapaluu kiertyy ja kallistuu rintakehän päällä sekä muuttaa asentoaan suhteessa olkaluuhun.

Jos lapaluuta liikuttavien lihasten voima, kestävyys tai liikkeen ajoitus muuttuu, myös käden nostaminen voi kuormittaa eri tavalla.

Fysioterapiassa kiinnitetään usein huomiota muun muassa:

• epäkäslihaksen eri osien toimintaan
• etummaisen sahalihaksen eli serratus anteriorin toimintaan
• kiertäjäkalvosimen voimaan
• lapaluun liikkeen hallintaan
• rintarangan liikkuvuuteen
• koko yläraajan kuormitukseen.

On kuitenkin hyvä muistaa, että yhtä täydellistä lapaluun asentoa ei ole olemassa. Lapaluun asennossa ja liikkeessä on paljon normaalia yksilöllistä vaihtelua.

Siksi tärkeämpää kuin etsiä yhtä "oikeaa asentoa" on kysyä:

Toimiiko lapaluu ja olkapää riittävän hyvin juuri tämän ihmisen tarvitsemissa liikkeissä ja kuormituksissa?

Entä ryhti – aiheuttaako huono ryhti olkapääkivun?

Olkapääkivun yhteydessä puhutaan paljon eteenpäin kiertyneistä hartioista ja "huonosta ryhdistä".

Ryhdillä voi olla merkitystä esimerkiksi silloin, jos henkilö työskentelee pitkään samassa asennossa ja olkapään sekä niska-hartiaseudun kuormitus kasvaa.

Silti yhtä täydellistä olkapään tai lapaluun asentoa ei ole.

Usein tärkeämpää kuin yrittää jatkuvasti pitää hartiat väkisin takana on vaihdella asentoa, liikkua säännöllisesti ja parantaa kudosten kykyä sietää kuormitusta.

Olkapää tarvitsee ennen kaikkea liikettä ja sopivasti asteittain lisääntyvää kuormitusta.

Mitä kipeälle olkapäälle voi itse tehdä?

Ensimmäiseksi kannattaa miettiä, mikä on muuttunut ennen oireen alkamista.

Onko tullut tavallista enemmän yläraajojen harjoittelua, toistuvaa nostamista, työskentelyä kädet ylhäällä, uusia kuntosaliliikkeitä tai esimerkiksi remontointi- tai puutarhatöitä?

Kuormitusta voidaan hetkellisesti vähentää, mutta kättä ei yleensä tarvitse lopettaa käyttämästä kokonaan.

Kivun sallima normaali liikkuminen on yleensä hyödyllistä. Harjoittelussa voidaan aloittaa kevyemmällä vastuksella ja lisätä kuormitusta vähitellen.

Miten fysioterapia voi auttaa?

Olkapääkivun fysioterapia alkaa tutkimisesta.

Vastaanotolla voidaan arvioida esimerkiksi:

• olkapään aktiiviset ja passiiviset liikkeet
• kiertäjäkalvosimen lihasvoima
• kipua provosoivat liikkeet
• lapaluun toiminta
• niskan ja rintarangan liikkuvuus
• hermoston toimintaa tarvittaessa
• työssä, harrastuksissa ja harjoittelussa syntyvä kuormitus.

Tavoitteena ei ole vain löytää "kipeää kohtaa", vaan selvittää, mikä ylläpitää oiretta ja mitä pitäisi muuttaa, jotta olkapää kestää jälleen arjen ja harrastusten kuormituksen.

Koen, että aluksi kiputilaa on hyvä rauhoittaa esimerkiksi manuaalisen terapian avulla, akupunktiohoidolla tai kinesioteippauksella. Vasta sitten tulee harjoittelu, jossa huomioidaan lihasvoimaa- ja -kestävyyttä sekä liikkuvuusharjoittelua. Usein jo kivun lievittyminen aloittaa olkapään normaalin käytön ja se tietysti edesauttaa myös lihasten käytön normalisoitumista.

Milloin olkapää kannattaa tutkia tarkemmin?

Fysioterapeutin tai lääkärin arvioon kannattaa hakeutua, jos kipu ei lähde rauhoittumaan muutamien viikkojen aikana, olkapään toimintakyky selvästi heikkenee tai oire häiritsee jatkuvasti nukkumista ja arkea.

Nopeampi arvio on tarpeen esimerkiksi silloin, jos:

• olkapää on kipeytynyt voimakkaan tapaturman seurauksena
• käden voima häviää selvästi tai kättä ei pysty nostamaan
• kädessä esiintyy merkittävää puutumista tai lihasheikkoutta
• olkapää on voimakkaasti turvonnut tai punoittava
• kipuun liittyy kuumetta tai yleisvoinnin heikkenemistä.

Olkapää on enemmän kuin yksi nivel

Olkapääkipua kannattaa tarkastella kokonaisuutena.

Kiertäjäkalvosimen jänteet voivat olla oireen keskiössä, mutta samalla merkitystä voivat saada lapaluun toiminta, niska, rintaranka, lihasvoima, kuormituksen määrä sekä se, kuinka hyvin kudokset ovat tottuneet kyseiseen kuormitukseen.

Fysioterapiassa tavoitteena on löytää juuri sinun olkapääsi oireeseen vaikuttavat tekijät ja rakentaa niiden perusteella sopiva hoitojakso. Muistathan, että edelleen on voimassa neljä käyntikertaa vuodessa ja jokaisesta neljästä käynnistä KELA korvaa sinulle 15 € takaisin. 

Useimmiten olkapää ei tarvitse täydellistä lepoa – se tarvitsee sopivassa määrin liikettä, kuormitusta ja aikaa vahvistua.

Lähteitä

Desmeules F, Roy J-S, Lafrance S ym. Rotator Cuff Tendinopathy Diagnosis, Nonsurgical Medical Care, and Rehabilitation: A Clinical Practice Guideline. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy. 2025.

Pohjolainen T. Kipeä olkapää – kiertäjäkalvosinoireyhtymä. Lääkärikirja Duodecim, Terveyskirjasto.

Tarnanen K, Lepola V, Mattila V. Olkapään jännevaivat yleistyvät iän myötä. Käypä hoito -potilasversio.

Hickey D ym. Scapular dyskinesis increases the risk of future shoulder pain by 43 % in asymptomatic athletes: a systematic review and meta-analysis. British Journal of Sports Medicine.